Perittävä voi määrätä jäämistöstään testamentilla. Testamentin muoto ja testamentin laatimisen menettelysäädökset ovat tarkoin selostettu laissa. Kun on kysymys siitä, että ihmiset antavat määräyksiä koskien omaisuusmassaansa tulevaisuudessa, on erittäin tärkeää että testamentti on asianmukaisesti ja huolellisesti laadittu. Tällöin sitä ei pystytä perittävän kuoleman jälkeen moittimaan tahto- tai muotovirheen perusteella.

Toimistomme laatii kaikenlaisia testamentteja. Lisäksi neuvomme testamentteja koskevissa kysymyksissä, kuten:

• Mikä tulee olemaan perimysjärjestys,
• Kenellä on oikeus tehdä testamentti,
• Kenen kannattaa tehdä testamentti,
• Perintö- ja lahjaverot, sekä
• Lesken asema.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Perunkirjoituksessa luetteloidaan pesän varat ja velat. Perunkirjoituksen on velvollinen toimittamaan se pesän osakas, jonka hoidossa pesä on. Yleensä tämä on leski tai perillinen. Perunkirjoituksessa uskotut miehet arvioivat pesän varallisuuden perintöverotuksen toimittamista varten. Kun perukirja on laadittu ja pesän ilmoittaja on antanut valaehtoisen vakuutuksensa siitä, että kaikki hänen ilmoittamansa tiedot ovat oikeita, perukirja jätetään perintöverolautakunnalle.

Perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesässä toimitetaan tarvittaessa perinnönjako. Kun pesä on selvitetty on jokaisella osakkaalla oikeus vaatia jakoa. Mikäli vainaja oli naimisissa on kuitenkin ennen perinnönjakoa tehtävä omaisuuden ositus. Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Perinnönjaosta laaditaan perinnönjakokirja, jonka kaikki pesänosakkaat allekirjoittavat.

Perinnönjakokirjan sisältö ja muoto riippuu vainajan siviilisäädystä, siitä onko pesässä holhottavia, erityisjälkisäädöksiä, tarkoitemääräyksiä, millaista varallisuutta pesässä on, onko pesässä velkoja. Jos kuolinpesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, perinnönjako voidaan tehdä, kun pesän selvittäminen on päättynyt.

Puolisot voivat sopia avio-oikeudesta avioehtosopimuksella. Avioehto voidaan laatia jo ennen avioliittoa -esimerkiksi kihlausaikana, tai milloin tahansa avioliiton aikana. Avioehdossa määritellään puolisoiden omaisuus ja suhteet siihen. Avioehdon tulee täyttää muotovaatimukset, minkä lisäksi avioehto tulee rekisteröidä.

Yrityksemme neuvoo myös monissa muissa avioliitto-oikeutta koskevissa kysymyksissä, kuten:

• mitkä ovat voimassa olevat avioeroperusteet,
• millaisia taloudellisia vaikutuksia on avoliitolla ja
• miten kodin omistamisesta olisi järkevintä sopia.

Osituksessa puretaan aviovarallisuusjärjestelmä eli erotellaan puolisoiden avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus. Omaisuuden osituksessa selvitetään aviovarallisuuden määrä erottelemalla puolisoiden omaisuus ja velat.

Ositusperusteita ovat toisen puolison kuolema sekä avioeroasian vireilletulo tuomioistuimessa. Ositus voidaan toimittaa sopimusosituksena tai toimitusosituksena. Mikäli varallisuutta on paljon tai omistussuhteet eivät ole selviä, on varminta turvautua lakimiehen asiantuntemukseen. Osituksen toteuttaminen perustuu osituslaskelmaan. Osituksesta tulee laatia osituskirja.

Toimistomme laatii myös lainhuutoja, avoehtosopimuksia, veroilmoituksia, kauppakirjoja sekä monenlaisia muita asiakirjoja. Ota yhteyttä, niin sovitaan tarkemmin.

Annamme myös oikeudellista neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse.